Charmandix AB
Virallinen nimi: Charmandix AB
Kutsumanimi: Chant Sukupuoli: tamma Rotu: lämminverinen ratsuhevonen Säkäkorkeus: 169cm Väri: hiirakonkimo Syntynyt: 01.04.2013 Iso-Britannia Ikääntyminen: 19-vuotta, satunnainen Koulutustaso: 140cm/VaA/CIC3 Painotuslaji: Kenttäratsu Rekisterinumero: VH13-054-0014 Omistajat: Kookos VRL-14628 ja Tinsu VRL-12410 Kasvattaja: Tinsu VRL-12410 |
Lätäköitä ja vettä ensihetkistä lähtien inhoava pienokainen, tästäkö minun pitkäisi koulia kenttäratsu, pohdin ankarasti. Tammalla oli lahjoja, se oli nopea, herkkä ja rohkea, mutta ah, niin tamma vesipelkoineen. Ongelma vesiesteiden kanssa ratkesi lopulta yllättävän helposti. Riittävästi vauhtia ja hyvä fiilis niin tamma ui vaikka meren yli. Se ei ilmeisesti vain tykkää kastua tai hypätä sinne minne ei näe.
Sukutaulu
Isälinja: Purple's Battlecry - DD's Last Warrior - Devolution CLR - Tottenham's Amigo - Hopearinteen Amigo
Emälinja: Stunning 4U - Veruca SdGER - Nao Mer - Rosy Ape CHR - Urban Rose L1
|
Sadetta suorastaan vihaava kimo kenttäratsu, jolla on vahva luonne ja hieman heikot hermot. Hoitaessa se yrittää esittää pahista ja luimia, vaikkei mitään tarkoitakkaan. Tamma ei harrasta pahoja tapoja kuten näykkimistä. Taluttaessa miellyttävä, seuraa taluttajaa kuin koira, ei säntäile tai pöllöile. Antaa suorittaa hoitotoimenpiteet mukisematta, lukuunottamatta pesua. Tamma inhoaa vettä kaikissa muodoissaan, tämä tuottaa haasteita erityisesti vesiesteillä.
Ratsastaessa tamma on hieman säpsy, se pitää saada keskittymään työntekoon ja keksiä sille niin paljon tehtävää, ettei sillä ole aikaa kytätä jokaista mörköä, joka voisi vaikka syödä välipalaksi pienen tamma-rukan. Kouluratsastuksessa Chant on melkoinen lintsari, se pyrkii menemään siitä mistä aita on kaatunut, mikäli vain mahdollista. Taitavan ja osaavan ratsastajan alla se näyttää kuitenkin erittäin hienoja liikkeitä, mikäli vain kuu ja tähdet sattuvat oikeaan asentoon ja tuuli puhaltaa idästä.. Erittäin voimakastahtoinen persoona siis kyseessä. Esteratsastuksessa tamma on kuin kotonaan, se hyppää vaikka kuinka korkeita esteitä, mikäli kuski tuo kimon sopivaan paikkaan, eikä häiritse. Liiallisesta ohjailusta ja huonosta ratsastuksesta tamma hermostuu ja kieltää erittäin helposti. Tamma vaatii ratsastajaltaan herkkyyttä ja jämäkkyyttä, mikäli kyytiläinen pyytää liian vaikeita, kimo hermostuu ja yrittää leikkiä rodeoratsua saadakseen ratsastajansa luovuttamaan leikin.
Tarhaa sisarensa Antun kanssa tai tammalaumassa. Tulee hyvin toimeen myös Goben kanssa.
Ratsastaessa tamma on hieman säpsy, se pitää saada keskittymään työntekoon ja keksiä sille niin paljon tehtävää, ettei sillä ole aikaa kytätä jokaista mörköä, joka voisi vaikka syödä välipalaksi pienen tamma-rukan. Kouluratsastuksessa Chant on melkoinen lintsari, se pyrkii menemään siitä mistä aita on kaatunut, mikäli vain mahdollista. Taitavan ja osaavan ratsastajan alla se näyttää kuitenkin erittäin hienoja liikkeitä, mikäli vain kuu ja tähdet sattuvat oikeaan asentoon ja tuuli puhaltaa idästä.. Erittäin voimakastahtoinen persoona siis kyseessä. Esteratsastuksessa tamma on kuin kotonaan, se hyppää vaikka kuinka korkeita esteitä, mikäli kuski tuo kimon sopivaan paikkaan, eikä häiritse. Liiallisesta ohjailusta ja huonosta ratsastuksesta tamma hermostuu ja kieltää erittäin helposti. Tamma vaatii ratsastajaltaan herkkyyttä ja jämäkkyyttä, mikäli kyytiläinen pyytää liian vaikeita, kimo hermostuu ja yrittää leikkiä rodeoratsua saadakseen ratsastajansa luovuttamaan leikin.
Tarhaa sisarensa Antun kanssa tai tammalaumassa. Tulee hyvin toimeen myös Goben kanssa.
Chantilla on kokonaisuudessaan erittäin pitkä sukutaulu. Nähtävissä kokonaan täällä.
Muut palkitut sukulaiset:
eiei. Höstens Dikter YLA3, KRJ I, YLA2
eieii. Last Dance With Sirius YLA 2, KRJ-II
eieie. Tonight You're Mine YLA3, KRJ-II
eieei. Richbourg KRJ-II
eeii. Shadow's Maaksel YLA3, ERJ-III
eeiii. Coubriozo YLA3, ERJ-II
eeie. Shadow's Dansing Kleopatra YLA3, ERJ IV
eeeii. Shadow's Seckret Gladiator YLA3
eeeei. Moons Mimic 44 YLA2
eeeeii. Anwar Troy YLA2, KTK-III, ERJ-I
eeeeie. Ever's Black Pearl YLA2, KTK-III
Sukuselvitys kadonneiden sukulaisten osalta:
ii. DD's Last Warrior oli mustanruunikko, 166cm säkäinen, 09/2012 Tanskassa syntynyt puoliverinen. Se kilpaili muutaman kerran kenttäratsastuksessa ja oli painottunut lajiin muutoinkin. Jälkeläisilleen (2kpl, Purple's Battlecry ja kwpn-o. le rêve Kom Royal Stein II ) se periytti herkästi kuumuvaa luonnettaan ja epäluuloisuuttaan. Ori kuoli 23.01.2016
ei. Knockout 4U oli ruunikko Englanninpuoliverinen, se syntyi 30.08.2010 Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja kuoli 09.05.2012. Ori sai kaksi varsaa, tammat Stunning 4U ja Heavenly 4U.
ee. Veruca SdGER oli rautias Suomalainen puoliverinen, se syntyi 11.12.2010 Suomessa ja kuoli 17.11.2012. Se sai kaksi varsaa Stunning 4U:n ja Lovable 4U:n
eii. Cordeur BFH oli mustanruunikko Englanninpuoliverinen. Se syntyi 14.04.2009 Isossa-Britanniassa ja kuoli 08.12.2011. Ori sai yhden jälkeläisen, Knockout 4U:n.
eie. Dear Illusion oli Trakehner, joka syntyi 25.07.2008. Se oli yleispainotteinen ja sai yhden varsan, Knockout 4U:n.
eei. Shadow's Flying Dutch oli suomalainen puoliverinen, joka syntyi 24.08.2007 Tanskassa ja kuoli 15.08.2011. Se sai viisi jälkeläistä.
eee. Nao Mer oli tummanruunikko Suomalainen puoliverinen, joka syntyi 23.06.2009. Se oli yleispainotteinen ja sai neljä jälkeläistä.
Muut palkitut sukulaiset:
eiei. Höstens Dikter YLA3, KRJ I, YLA2
eieii. Last Dance With Sirius YLA 2, KRJ-II
eieie. Tonight You're Mine YLA3, KRJ-II
eieei. Richbourg KRJ-II
eeii. Shadow's Maaksel YLA3, ERJ-III
eeiii. Coubriozo YLA3, ERJ-II
eeie. Shadow's Dansing Kleopatra YLA3, ERJ IV
eeeii. Shadow's Seckret Gladiator YLA3
eeeei. Moons Mimic 44 YLA2
eeeeii. Anwar Troy YLA2, KTK-III, ERJ-I
eeeeie. Ever's Black Pearl YLA2, KTK-III
Sukuselvitys kadonneiden sukulaisten osalta:
ii. DD's Last Warrior oli mustanruunikko, 166cm säkäinen, 09/2012 Tanskassa syntynyt puoliverinen. Se kilpaili muutaman kerran kenttäratsastuksessa ja oli painottunut lajiin muutoinkin. Jälkeläisilleen (2kpl, Purple's Battlecry ja kwpn-o. le rêve Kom Royal Stein II ) se periytti herkästi kuumuvaa luonnettaan ja epäluuloisuuttaan. Ori kuoli 23.01.2016
ei. Knockout 4U oli ruunikko Englanninpuoliverinen, se syntyi 30.08.2010 Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja kuoli 09.05.2012. Ori sai kaksi varsaa, tammat Stunning 4U ja Heavenly 4U.
ee. Veruca SdGER oli rautias Suomalainen puoliverinen, se syntyi 11.12.2010 Suomessa ja kuoli 17.11.2012. Se sai kaksi varsaa Stunning 4U:n ja Lovable 4U:n
eii. Cordeur BFH oli mustanruunikko Englanninpuoliverinen. Se syntyi 14.04.2009 Isossa-Britanniassa ja kuoli 08.12.2011. Ori sai yhden jälkeläisen, Knockout 4U:n.
eie. Dear Illusion oli Trakehner, joka syntyi 25.07.2008. Se oli yleispainotteinen ja sai yhden varsan, Knockout 4U:n.
eei. Shadow's Flying Dutch oli suomalainen puoliverinen, joka syntyi 24.08.2007 Tanskassa ja kuoli 15.08.2011. Se sai viisi jälkeläistä.
eee. Nao Mer oli tummanruunikko Suomalainen puoliverinen, joka syntyi 23.06.2009. Se oli yleispainotteinen ja sai neljä jälkeläistä.
Kilpailut
Kilpailuhistoria näkyvissä kokonaisuudessaan täällä.
27.11.2017, SWE, Sininen Kesätuuli, valmennus, kirjoittanut Kamu VRL-12666 (423 sanaa)
Maneesissa oli täysi tohina päällä kun kävelin paikalle lista ja kynä toisessa kädessä ja puhelin korvallani. Lopetin puhelun pikaisesti ja astuin sisään. Kuusi ratsukkoa pyöri suuressa, keskeltä kouluaidoilla jaetussa maneesissa. Toisella puolella oli sileän puoli, jossa oli kuitenkin tälläkertaa pieni pystyeste 80cm ja okseri(100cm). Talliorjanani eli puominnostajana toimi Aksoni. Toisella puolella oli valmis rata, jonka olin pyytänyt ratsastajia vilkaisemaan läpi ennen valmennusta. Ensin piti ottaa pitkällä sivulla olevat puna-valkoiset 120 ja 130cm pystyesteet, sitten kääntyä päädystä lävistäjälle ja hypätä 120cm keltanen trippeli, jonka jälkeen kääntyä jyrkästi oikealle. Hevonen piti pystyä kääntämään pienessä tilassa, ennen oranssia keilaa ja heti käännöksen jälkeen odotti sarjaeste, vihreä 120cm pysty - 130cm okseri. Sarjan jälkeen matka jatkui viimeiselle esteelle, 140cm korkealle muurille.
Kookos huiskautti ja pyysi avaamaan oven hänelle ja ruunikolle ruunalle. Tälläkertaa Gobben treeni oli tehty jo ja oli muiden vuoro harjoitella. Ratsukko meni ulos ovesta ja katosi kulman taakse. Vetaisin oven takaisin kiinni ja katselin hetken jäljelle jääneiden ratsukoiden lämmittelyä.
Päivän neljäs ratsukko saapui paikalle kouluaitojen yli loikaten. Kimo puoliveritamma Chant puhkui vauhkona esteen tipahdettua lämmittelypuolella. Sen silmät pyörivät ja tamma pöllöili totallisen kuunona. Tinsu käski sen lisätä ravia ja vaati siltä pohkeenväistöistä peruutuksiin ja teki ronskisti askellajin sisällä vaihtoja. "Tännään sie et hypi nenille, saakeli vieköön". Hymyilin vinosti, taattua Chantia kytätä mörköjä ja taattua Tinsua päästää muutama ärräpää hevosen pöljäillessä. "Hieno homma, pidät vaan kiireisenä sen niin ei kerkeä pomppimaan mihin sattuu, oottekos te valmiita" huikkasin.
Tinsu totesi olevansa aina valmiina ja ratsukko lähti etenemään kohti ensimmäisiä pystyesteitä. Tinsu toi tarkasti sen keskelle estetä ja kaksi ensimmäistä estettä menivätkin hyvin. Kolmannelle esteelle, keltaiselle trippelille oli myös Chantin mielestä liian pitkä matka, joten tamma päätti poikittaa sivuille ja yritti juosta esteen ohi. "Yli vaan, pysy jämynä, HOP" kannustin ratsukkoa, joka pääsi kun pääsikin esteestä yli, vaikka muutama puomi tipahtikin. Tamma kaatoi keilan ja otti erittäin laajan kaarroksen ennen sarjaestettä, jossa ensimmäisen se ylitti puhtaasti ja toisen kohdalle se pysähtyi. Tinsu lensi hevosen kaulalle, puski itsensä takaisin satulaan ja pisti tammaan liikettä. Ratsukko otti uudelleen sarjaesteen ja mietin mielessäni, että tuolla apinanraivolla jos ei estettä mennä yli yhdessä, Tinsu kantaa Chantin siitä yli. Ratsukko pääsi sarjan yli ja jatkoi matkaansa muurille, joka sujui onneksi ongelmitta.
Kehoitin Tinsua pitämään tamman kahden ohjan ja kahden pohkeen välissä ja ratsastamaan ennemmin vaikka hieman liian kovaa kun antaa tamman kiemurrella ja lopulta kieltää. Ratsukko lähti uudelle kierrokselle, jonka suoritti puhtaasti, joskin hieman hevosen pukitellessa ja niskojaan viskoen. Lopulta tamman venyessä muurin yli, Tinsu hölläsi tamman käytntiin halasi sen kaulaa ja rapsutteli rakastuneesti sitä harjan alta. "Eikö ole upea hevonen" hän huokaisi ihastuneena.
12.11.2015 SWE, Sininen Kesätuuli, kirjoittanut Tinsu VRL-12410 (235 sanaa)
"Chaant, tuu nyt" houkutteli Tinsu kaunista, joskin hiukan vastahakoista tammaa tulemaan ulos tallin ovesta. Satuloitu ja suitsittu tamma oli vuorattu lähestulkoon päästä häntään loimilla, mutta luimiva kimo jumi silti tallin ovelle huomatessaan vesisateen ulkona. Tinsun keltainen sadetakki loisti sateen keskellä kuin kirkas liikennemerkki kun hän viimeinkin sai tamman ulos tallista. Se pärski ja tanssahteli vesilätäköiden välistä kulkiessaan maneesiin, korvat kuin liimattuna pitkin niskaa. Tamma lähestulkoon raahasi Tinsun perässään maneesiin ja sinne päästyään ravisteli itseään kuin koira, kunnes viimeisetkin sadepisarat olivat lentäneet pois loimen päältä.
Tinsu talutti tamman maneesin reunalle ja riisui kaulakappaleellisen violetin sadeloimen pois kimon tamman päältä ja jätti oman sadetakkinsa oranssin tuolin päälle. Sitten hän kiersi tamman vasemmalle puolelle, nosti oikealla kädellä mustan satulan siiven ylös ja kiristi nahkaista satulavyötä vielä parilla reiällä. Chant seisoi kiltisti paikallaan Tinsun mustan hupparin reunaa huulillaan hamuten, kunnes Tinsu käski tamman lopettaa ja laski satulan siiven alas. Sitten hän laski jalustimet ja mittasi niiden sopivuuden laittamalla keskisormen jalustinhihnan yläosaan ja jalustimen kainaloonsa, vaikka tiesi, etteivät jalustimet edes voisi olla kenenkään muun sopivuudella, hänhän Chantilla nimittäin yleensä ratsasti.
Sade rummutti maneesin kattoa ja Chant heilutteli vaaleita korviaan ja oli ilmeisen epämukavassa paikassa mielestään. Ypöyksin maneesissa hurjan sadekuuron keskellä, joku varjohan voisi vaikka syödä välipalaksi tamma-rukan. Tinsu talutti Chantin suorakulmion muotoisen kavalettipalikan viereen, kiikkui palikalle ja nousi näppärästi suuren tamman selkään. Ratsukko lähti liikkeelle rennoin ohjin, mutta kuitenkin tuntuman pitäen. Chantista kun ei ikinä tiennyt mitä tämä keksisi sadesäällä.
Maneesissa oli täysi tohina päällä kun kävelin paikalle lista ja kynä toisessa kädessä ja puhelin korvallani. Lopetin puhelun pikaisesti ja astuin sisään. Kuusi ratsukkoa pyöri suuressa, keskeltä kouluaidoilla jaetussa maneesissa. Toisella puolella oli sileän puoli, jossa oli kuitenkin tälläkertaa pieni pystyeste 80cm ja okseri(100cm). Talliorjanani eli puominnostajana toimi Aksoni. Toisella puolella oli valmis rata, jonka olin pyytänyt ratsastajia vilkaisemaan läpi ennen valmennusta. Ensin piti ottaa pitkällä sivulla olevat puna-valkoiset 120 ja 130cm pystyesteet, sitten kääntyä päädystä lävistäjälle ja hypätä 120cm keltanen trippeli, jonka jälkeen kääntyä jyrkästi oikealle. Hevonen piti pystyä kääntämään pienessä tilassa, ennen oranssia keilaa ja heti käännöksen jälkeen odotti sarjaeste, vihreä 120cm pysty - 130cm okseri. Sarjan jälkeen matka jatkui viimeiselle esteelle, 140cm korkealle muurille.
Kookos huiskautti ja pyysi avaamaan oven hänelle ja ruunikolle ruunalle. Tälläkertaa Gobben treeni oli tehty jo ja oli muiden vuoro harjoitella. Ratsukko meni ulos ovesta ja katosi kulman taakse. Vetaisin oven takaisin kiinni ja katselin hetken jäljelle jääneiden ratsukoiden lämmittelyä.
Päivän neljäs ratsukko saapui paikalle kouluaitojen yli loikaten. Kimo puoliveritamma Chant puhkui vauhkona esteen tipahdettua lämmittelypuolella. Sen silmät pyörivät ja tamma pöllöili totallisen kuunona. Tinsu käski sen lisätä ravia ja vaati siltä pohkeenväistöistä peruutuksiin ja teki ronskisti askellajin sisällä vaihtoja. "Tännään sie et hypi nenille, saakeli vieköön". Hymyilin vinosti, taattua Chantia kytätä mörköjä ja taattua Tinsua päästää muutama ärräpää hevosen pöljäillessä. "Hieno homma, pidät vaan kiireisenä sen niin ei kerkeä pomppimaan mihin sattuu, oottekos te valmiita" huikkasin.
Tinsu totesi olevansa aina valmiina ja ratsukko lähti etenemään kohti ensimmäisiä pystyesteitä. Tinsu toi tarkasti sen keskelle estetä ja kaksi ensimmäistä estettä menivätkin hyvin. Kolmannelle esteelle, keltaiselle trippelille oli myös Chantin mielestä liian pitkä matka, joten tamma päätti poikittaa sivuille ja yritti juosta esteen ohi. "Yli vaan, pysy jämynä, HOP" kannustin ratsukkoa, joka pääsi kun pääsikin esteestä yli, vaikka muutama puomi tipahtikin. Tamma kaatoi keilan ja otti erittäin laajan kaarroksen ennen sarjaestettä, jossa ensimmäisen se ylitti puhtaasti ja toisen kohdalle se pysähtyi. Tinsu lensi hevosen kaulalle, puski itsensä takaisin satulaan ja pisti tammaan liikettä. Ratsukko otti uudelleen sarjaesteen ja mietin mielessäni, että tuolla apinanraivolla jos ei estettä mennä yli yhdessä, Tinsu kantaa Chantin siitä yli. Ratsukko pääsi sarjan yli ja jatkoi matkaansa muurille, joka sujui onneksi ongelmitta.
Kehoitin Tinsua pitämään tamman kahden ohjan ja kahden pohkeen välissä ja ratsastamaan ennemmin vaikka hieman liian kovaa kun antaa tamman kiemurrella ja lopulta kieltää. Ratsukko lähti uudelle kierrokselle, jonka suoritti puhtaasti, joskin hieman hevosen pukitellessa ja niskojaan viskoen. Lopulta tamman venyessä muurin yli, Tinsu hölläsi tamman käytntiin halasi sen kaulaa ja rapsutteli rakastuneesti sitä harjan alta. "Eikö ole upea hevonen" hän huokaisi ihastuneena.
12.11.2015 SWE, Sininen Kesätuuli, kirjoittanut Tinsu VRL-12410 (235 sanaa)
"Chaant, tuu nyt" houkutteli Tinsu kaunista, joskin hiukan vastahakoista tammaa tulemaan ulos tallin ovesta. Satuloitu ja suitsittu tamma oli vuorattu lähestulkoon päästä häntään loimilla, mutta luimiva kimo jumi silti tallin ovelle huomatessaan vesisateen ulkona. Tinsun keltainen sadetakki loisti sateen keskellä kuin kirkas liikennemerkki kun hän viimeinkin sai tamman ulos tallista. Se pärski ja tanssahteli vesilätäköiden välistä kulkiessaan maneesiin, korvat kuin liimattuna pitkin niskaa. Tamma lähestulkoon raahasi Tinsun perässään maneesiin ja sinne päästyään ravisteli itseään kuin koira, kunnes viimeisetkin sadepisarat olivat lentäneet pois loimen päältä.
Tinsu talutti tamman maneesin reunalle ja riisui kaulakappaleellisen violetin sadeloimen pois kimon tamman päältä ja jätti oman sadetakkinsa oranssin tuolin päälle. Sitten hän kiersi tamman vasemmalle puolelle, nosti oikealla kädellä mustan satulan siiven ylös ja kiristi nahkaista satulavyötä vielä parilla reiällä. Chant seisoi kiltisti paikallaan Tinsun mustan hupparin reunaa huulillaan hamuten, kunnes Tinsu käski tamman lopettaa ja laski satulan siiven alas. Sitten hän laski jalustimet ja mittasi niiden sopivuuden laittamalla keskisormen jalustinhihnan yläosaan ja jalustimen kainaloonsa, vaikka tiesi, etteivät jalustimet edes voisi olla kenenkään muun sopivuudella, hänhän Chantilla nimittäin yleensä ratsasti.
Sade rummutti maneesin kattoa ja Chant heilutteli vaaleita korviaan ja oli ilmeisen epämukavassa paikassa mielestään. Ypöyksin maneesissa hurjan sadekuuron keskellä, joku varjohan voisi vaikka syödä välipalaksi tamma-rukan. Tinsu talutti Chantin suorakulmion muotoisen kavalettipalikan viereen, kiikkui palikalle ja nousi näppärästi suuren tamman selkään. Ratsukko lähti liikkeelle rennoin ohjin, mutta kuitenkin tuntuman pitäen. Chantista kun ei ikinä tiennyt mitä tämä keksisi sadesäällä.